torstai 13. heinäkuuta 2017

Valmistautumista polvioperaatioon

Pikin molemmat polvet (med 2/2) leikataan viiden päivän päästä. Koira ei tietenkään ole moksiskaan vaan elää tavallista elämäänsä, mutta minulle tämä on iso juttu. Jännitän leikkauksen sujumista, vaikka leikkaava ortopedi onkin minusta luotettava. Epiduraali ja pitkä leikkaus on koiralle iso rasitus. Vaikka nyt ei olekaan mitään syytä odottaa muuta kuin hyvää lopputulosta, niin olen silti levoton.

Kotona olen jo miettinyt kaikkien lattiapintojen peittämistä matoilla. Jotain mattoja täytyy vielä hommata ja joitakin terassilla olleita mattoja pestä väliaikaiseen sisäkäyttöön.

Muutan koiran kanssa yhteen huoneeseen oleskelemaan, sillä perheen kissa nostaa koiran aina tanssiin. Pikille on täysin mahdoton ajatus, että Peppi voisi vain kulkea rauhassa ohi. Sitä täytyy vähintäänkin seurata, ja mielellään ihan lähituntumassa. Reippain polkka repeää kissan hypätessä ikkunalaudalle. Silloin on ilmassa haukkua ja vauhdikkaita pyörteitä.
©Esko Lius
Tuon meille pyhitetyn huoneen lisäksi, keittiöön on rajattu pienempi tila kompostikehikoilla. Tila toimii muuten mainiosti, mutta pienellä koiralla on iso tarve kurkotella aitausta vasten. Takajaloille ei kuitenkaan saa tulla painetta ja vääntöä ensimmäiseen viiteen viikkoon, joten minun täytyy pystyä estämään kaikki kurkottelut tanssiharjoitusten lisäksi.

Ratkaisuksi tähän ostin tänään Peten koiratarvikkeesta kevythäkin. Pohdiskelin aikani myös metallihäkkiä tai jopa autoon sopivaa kuljetushäkkiä, mutta tämä kevythäkki vei voiton.
Häkissä on kaikilla sivuilla verkot, mutta tarvittaessa sivut voi peittää häkin omilla verhoilla. Kulkureittejä on kahdella sivulla, joten häkki on kätevä sijoittaa erilaisiin tiloihin. Koska yläreunoissa on kangasta, se ei houkuta samalla tavalla kurkottelemaan kuin mitä ylhäältä avoin häkki tekisi. Ja mikä parasta, tämä häkki oli koiralle aika luonteva paikka. Häkki oli ollut meillä vain muutaman tunnin, kun koira oli jo ottanut sen omakseen.

Tämän sopeutumisen taika taisi olla vähän siinä, että kasasimme sen koiran kanssa leppoisasti yhdessä ja vähän siinä, että laitoin häkin pohjalle koiran oman nukkutyynyn. Kun vielä häkki on sijoitettu tuon tyynyt paikalle ja heitin häkkiin kahdessa eri tilanteessa muutaman herkun noudettavaksi, niin se ei tuntunut Pikistä yhtään oudolta paikalta. Yhtään ei haitannut sekään, että tämä koira on useimmiten muutenkin rauhallinen ja rento.

Ja jos joku kummastelee koiran lyhyttä trimmausta, niin sekin on osa valmistautumista. Kun jalat ajellaan karvattomaksi ja selkäänkin tulee kalju kohta epiduraalin vuoksi, niin oli parasta vetäistä koko turkki pitkällä terällä kesäkuntoon. Kasvaa sitten tasaisemmin ja on tässä vaiheessa mahdollisimman helppohoitoinen. Tuo tyttömäinen rusetti pitää päälaen turkkia pois silmiltä.

Kunhan kaikki tämä on ohi, palaamme taas pörröturkkiin.
©Esko Lius


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti