torstai 21. heinäkuuta 2016

Ensimmäinen matka junan lemmikkiosastossa

Matkasimme pennun kanssa Rovaniemeltä Tikkurilaan junalla. Hakureissun menomatka oli sujunut leppoisasti makuuhytissä ilman vaihtoja, mutta takaisintulomatka taittuisi lemmikkiosastossa junaa kerran Oulussa vaihtaen.

Sana 'lemmikkiosasto' oli tuonut minulle mielikuvan väliseinällä erilliseksi rajatusta tilasta, jossa lemmikkien kanssa matkustavat eivät tuota häiriöitä muille matkalaisille. Tämän mielikuvan kanssa tulkitsin istuinpaikkakarttaa ja valitsin meille paikat 39 ja 40 Ouluun saakka. Oulu-Tikkurila -välille sain paikat 38 ja 40. Turvalliset paikat seinän vierestä, näin luulin.
Jälkeenpäin on helppo huomata, että katkoviiva on vain katkoviiva, eikä tosiaankaan tarkoita kiinteää seinää. Kun astuimme junaan, olin aika hämmentynyt. Missä on tuo kuvittelemani seinä, joka rajaa meille omaa tilaa? Koiran kanssa ensi kertaa matkaavana koin vaikeuskertoimen tuplaantuneen.

Oma pentumme oli kuitenkin loistava matkaaja! Täysin uudesta tilanteesta hämmentyneenä se haki minusta turvaa ja kömpi sylissä mahdollisimman korkealle. Vieressä istuneen miehenkin syli oli turvallinen paikka. Selvä sylikoira siis, joka suhtautui yllättävän leppoisasti uuteen kokemukseen.

© Esko Lius
© Annu Lius











Jos Rovaniemi-Oulu -väli sai pohtimaan matkan sujumista, niin Oulu-Tikkurila -väli nosti jo sykkeet. Lemmikkiosasto oli aivan täynnä! Isoja ja pieniä hauvoja makoili penkeillä ja lattialla. Piki nuuhki ilmaa ja kurkisteli sylistäni uusia tuttaviaan. Miten viihdytämme koiraa seuraavat liki 6 tuntia ja ennen kaikkea, miten estämme kontaktit toisiin koiriin, sillä pentuhan on vain emon antamalla suojalla?

Taas huolehdin turhaa. Vieressäni istui nuori nainen, jonka kääpiösnautseri oli rauhallisuuden perikuva. Koira oli kiinnostunut pennusta, mutta piti kohteliaasti välimatkaa. Piki osoitti pennun uteliaisuutta, mutta pieni koira ei jaksa kauan pitää keskittymistään yhdessä asiassa. Suurin osa matkaa meni Pikiltä nukkuen tai huivin hapsuja natustellen.
Takaa kurkistaa veikeä koirakaverimme. © Esko Lius
Vierustoverini oli erittäin viisas koiraihminen. Kasvatusoppaat olivat hänelle tuttuja, mutta ennen kaikkea hän oli soveltanut kirjaviisautta sopivasti tilanteen mukaan. Korvakarvoja ei aina tarvitse nyppiä ohjeiden mukaan ja koiralle kannattaa lempeästi opettaa tietyt rutiinit, vaikka niiden noudattamiselle ei juuri sillä hetkellä olisikaan tarvetta. Koirapuistot eivät ole aina koirien paratiiseja ja joskus koiran on hyvä saada juosta vapaana puistossa, kun se ei ole muille häiriöksi. Vinkkejä ja neuvoja kannattaa kuunnella sellaiselta koiraihmiseltä, jonka oma koira käyttäytyy hyvin. Vierustoverini oli siitä erinomainen esimerkki.

Lemmikin omistajan näkökulmasta lemmikkiosasto on hieno palvelu. Koska tuota kuvittelemaani väliseinää ei vaunussa ollut, jäin miettimään kaiken tuottamamme eläinpölyn leviämistä. Eräs koiran kanssa matkanneesta vaelteli koko vaunun alueella ja kyllähän tuo eläinpöly leviää avoimessa tilassa tuostakin huolimatta.

Monet kärsivät eläinallergioista. Junissa on erillisiä allergiapaikkoja, mutta eikö tämän pitäisi mielummin mennä niin, että allergiaa tuottavat lemmikit olisivat omassa suljetussa osastossaan ja ihmisillä olisi enemmän mahdollisuuksia valita paikkansa?

Lemmikkiosastolla saavat matkata sisäsiistit lemmikit. Pikikin osoittautui tilanteen niin vaatiessa sisäsiistiksi. Oulun asemalle jätettyä läjää ei lasketa.

2 kommenttia:

  1. Olen matkustanut oman koirani kanssa junassa useita kertoja, ja monesti olen huomannut, ettei junassa ole ollenkaan ollut erillistä lemmikkiosastoa. Siis vaikka olen varannut junasta lemmikkipaikan, on paikka todellisuudessa vaunussa, joka ei ole tarkoitettu lemmikkivaunuksi.

    Kerran olen ollut sellaisella lemmikkiosastolla, joka oli eristetty seinillä muusta vaunusta.

    VastaaPoista
  2. Paljon junailleena oon sitä mieltä, että USEIMMIN lemmikkiosasto on joko erillinen vaunu tai siitä väliseinällä ja -ovella erotettu jompi kumpi vaunun osa. Osassa taas se on seinillä eristetty, ahdistava koppero, jossa on vaan pari penkkiriviä vastakkain ja kaikki eläimet siinä välissä lattialla. Paikallisjunissa ei oo lemmikeille erillistä vaunua. Ja mun tietääkseni ne allergiahytit mahtaa yrittää suojata myös muiden käyttämiltä hajusteilta yms.

    VastaaPoista